perjantai 12. lokakuuta 2007

Tämän hetkinen ongelmatilanne tiivistettynä

  • Öljyä on jäljellä vielä reilusti, mutta halpa öljy on öljyhuipun partaalla. Öljyn pumppaaminen ja jalostaminen muuttuvat koko ajan kalliimmaksi.
  • Suurimmat reservit ovat Lähi-idässä – alueella, joka on erittäin epävakaa.
  • Kuljetuksiin (autot, laivat, lentokoneet) ei ole lähelläkään valmista öljyn korvaavaa polttoainetta.

Muita tulevaisuudessa kohdattavia ongelmia:
  • Nykyiset rahoitusmarkkinat perustuvat velkaan: maailmantalouden oletetaan kasvavan äärettömiin asti. Jos kasvu loppuu energiakriisin myötä, nykyinen rahoitussysteemi on vakavissa ongelmissa.
  • USA:n maksutase: kuvaaja.
  • Viljelymaasta ja makeasta vedestä käydään yhä kovempaa kilpailua.
  • Monia mineraaleja on yhä vaikeampi louhia. Kustannukset nousevat lisääntyvän polttoaineen tarpeen ja työn myötä.
  • Ilmastonmuutos.

maanantai 1. lokakuuta 2007

Paras vaihtoehtoinen energialähde: tehokkuus

Helpoin, ja samalla luultavasti halvin tapa säästää energiaa tällä hetkellä on tehostaa sen kulutusta. Arvioiden mukaan jopa pienillä investoinneilla Kiinan kaltaiset kehittyvät taloudet pystyvät vähentämään energiankulutustaan lähemmäs 20 %. Samaa tehokkuuden mantraa toistavat alan ammattilaiset ympäri maailmaa. Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen kommentoi tehokkuudesta 30.8.2007 Tekniikka&Taloudessa:

“Olemme tehneet energiaa yli 90 prosentin hyötysuhteella vuosikymmeniä, kun maailmalla muut yltävät 30-50 prosenttiin. Yhdistetty tuotanto on luontoystävällistä polttoaineesta riippumatta. Tekniikkavalinnat kuten lämmön- ja sähkön yhteistuotanto ovat jopa tärkeämpiä kuin polttoainevalinnat ilmastonmuutoksen torjunnassa.”
ABB:n teknologiakohtaja Peter Terwiesch jatkaa:

“Monilla toimialoilla 20 prosentin vähennys energiakuluissa vastaa 10 prosentin kasvua myynnissä.”
Kokonaishäviöt sähkön arvoketjussa nousevat pahimmillaan peräti 80 prosenttiin. Korkealaatuisilla laitteilla pystytään kokonaishäviö vähentämään noin puoleen, esim. taajuusmuuttajilla ja automaatiolla.

Huomattavia energiasäästöjä voitaisiin tehdä myös suunnittelemalla energiapihejä taloja. Energiaa säästyisi huomattavasti ratkaisuilla, jotka lisäävät rakennuskustannuksia vain 2-3 prosenttia. Tämä summa tulisi nykyisellä energian hinnalla takaisin viidessä vuodessa. Tekniikka tähän on olemassa, mutta ongelmana Suomessa ja muualla on mm. löysät normit. Normit eivät saa aiheuttaa ongelmia rakentajille: rakennusyhtiöt valittavat, että ne eivät pysty tiukkoihin vaatimuksiin. Pykälät laahavat jäljessä.

Lisäksi, tämän hetken tilanteen paradoksi on, että kun säästämme energiaa, itse asiassa vain pahennamme tilannetta. Otetaan esimerkki:

Tehostat kämppäsi energiatehokkuutta uusilla lampuilla, ikkunatiivisteillä ja käyttämällä sähkölaitteita entistä vähemmän. Sähkölaskusi tippuu tuhannesta eurosta 500 euroon. Mutta mitä teet säästetyllä 500 eurolla? Todennäköisesti kulutat sen muihin hyödykkeisiin tai sijoitat sen, esim. pankkitilille. Ensinnäkin, ostit mitä hyödykkeitä tahansa, niiden valmistamiseen on käytetty öljyä - ja kasvatit juuri tämän hyödykkeen kysyntää 500 eurolla. Jos taas laitat 500 euroa pankkitilillesi, pankki lainaa sen eteenpäin 6-12 suurempana summana, joka taas suurelta osin tullaan kuluttamaan ostamiseen, rakentamiseen tai kuljetukseen käyttäen fossiilisia polttoaineita. Mitä tehokkaammaksi maailmantalous muuttuu, sen enemmän se voi sijoittaa kasvamiseen.

Näin siis tapahtuu tällä hetkellä. Toki tulevaisuudessa energian kallistuessa tehokkuutta on PAKKO parantaa, ja sen parantamiseen menee juuri säästetty 500 euroa. Vaihtoehtona on kuluttaa energiaa vanhaan malliin ja maksaa vielä enemmän. Maailma ei kuitenkaan ole vielä tässä tilanteessa: tarvitaan todella korkeaa öljyn hintaa (reilusti yli 100 dollaria barrelilta), jotta maailma havahtuu 70-luvun tavoin todellisiin tehokkuudenparantamistalkoisiin. Ylen teksti-tv:ssä oli 4.9.2007 uutinen, jossa Ajoneuvohallintokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan keskimäärin vasta 2,23 euron suuruinen bensiinin litrahinta vähentäisi suomalaisten ajokilometrejä. Lisäksi reilu kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei mikään hinta vähentäisi ajettuja kilometrejä. Odottaisin, että kilometrit vähenisivät jo ennen 2,23 euron merkkipaalua, mutta joka tapauksessa raja olisi jossain kahden euron tuntumassa. Tämä taas vaatisi (muistaakseni) 150 dollarin barrelihintaa. Kysyntä ei ole joustavaa.

Energiatehokkuus tulee lisääntymään pakon edessä rajusti tulevana vuosikymmenenä, sillä se on yksittäisistä keinoista paras “vaihtoehtoinen energianlähde”. Monet yritykset ovat tämän jo tajunneet nousevan energianhinnan myötä ja tehostaneet toimintaansa. Mutta Kiinan ja vastaavien maiden hiilivoimaloiden hillitsemiseen tarvittaisiin maailmanlaajuista, toimivaa päästökauppaa, mitä ei ole näillä näkymin näköpiirissä vielä aikoihin. Toki myös hiilivoimaloiden tekniikkaa kehitetään koko ajan ympäristöystävällisemmäksi. Onneksi - ainakin oman näkemykseni mukaan - autojen suhteen ei ole polttoainevaihtoehtoja, ja nouseva bensan sekä dieselin hinta pakottaa myös ne kiinalaiset hillitsemään kulutetun polttoaineen ja päästöjen määrää, Hummereilla ajelevista Jenkeistä puhumattakaan. Verojen nosto ei ole ratkaisu pidemmällä aikavälillä, sillä jos esim. Suomi tiukentaisi energiaverotustaan, kärsijänä olisivat yritykset: korkeat energiakustannukset heijastuisivat tuotantoon, palveluihin, kulutukseen ja kilpailukykyyn. Nyt Suomessa autoverotus on uusiutumassa hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaksi, mikä on sentään parempi ratkaisu kuin suora verotus energianhinnan suhteen.