Sijoitussalkku 1/2008

Viitaten edelliseen tekstiini, listaan tähän nyt 10 ETF:ää jotka lisäsin "sijoitussalkkuuni". Tein sisältöön vielä pientä hienosäätöä, ainoana suurena muutoksena vaihdoin Water Resources -ETF:n ProSharesin tarjoamaan bear market -ETF UltraShort S&P500 ProShares:iin, jotta saadaan laskeviin markkinoihin sijoittavaa kategoriaa salkkuun. Kyseinen paperi nousee 200 % kun S&P500 indeksi laskee 100% ja päinvastoin. Niin, sitten viime kirjoituksen vilkaisin noita bear market ETF:iä, ja löytyyhän niitä totta tosiaan enemmänkin Tukholman pörssin tarjokkaan lisäksi. Muutamia näistä listaa mm. Wikipedia.

Sadantonnin salkku näyttää nyt siis tältä, ETF:n nimen perässä sen arvo 31.12.2007:

10000 e iShares Dow Jones US Oil Equipment Index (IEZ) 64.36
10000 e United States Oil (USO) 75.76

10000 e Mkt Vectors Glb Alternative Energy ETF (GEX) 59.96
10000 e iShares S&P Global Energy (IXC) 141.88
10000 e Market Vectors Global Nuclear Energy ETF (NLR) 35.60

10000 e iShares S&P Global Materials (MXI) 77.55
10000 e SPDR S&P Metals & Mining (XME) 69.12
10000 e iShares COMEX Gold Trust (IAU) 82.45
10000 e PowerShares DB Agriculture (DBA) 32.99

10000 e UltraShort S&P500 ProShares (SDS) 54.18

Mielenkiintoista nähdä kuinka päin ryteikköä tällä yhdistelmällä mennään. Tavoitteena ei ole hakea absoluuttisesti suurinta mahdollisinta tuottoa, vaan lähinnä seurata jälkiviisaasti minkä tyylinen arvopaperi selviää tulevista ajoista voittajana. Vertailusijoituskohteina salkulle ovat, kuten aikaisemmin mainitsin, OMX Helsinki 25, S&P 500 sekä 4%:n korkotili.

Lopuksi listaan pari dokumenttia mitä voitte tarkastella kun aikaa löytyy. Mainitsinkin jo aikaisemmin Who Killed the Electric Car? -dokumentin, sen lisäksi kannattaa katsoa ainakin A Crude Awakening: The Oil Crash. Myös The Power of Community: How Cuba Survived Peak Oil on mielenkiintoinen pätkä Kuuban energiakriisistä 90-luvun alussa Neuvostoliiton hajottua. Nämä kaikki löytyvät Youtubesta osiin pilkottuina. Samainen sivusto tarjoaa muitakin Peak Oil -aiheisia pätkiä runsain mitoin, vaihtelevalla tasolla tosin.

Ja vielä for the record: "The price for West Texas Intermediate (WTI) oil touched $100 on January 2, 2008, a new milestone."

Peak Oiliin sijoittaminen

Peak oil ja siitä rahallisesti hyötyminen/omaisuuden suojaaminen on todennäköisesti vaikeampaa mitä ensi alkuun luulisi. Jo sen tarkemman ajankohdan ennustaminen on erittäin vaikeaa, puhumattakaan seurauksista: ajautuuko maailmantalous deflaation, inflaation vai staglaation kouriin; nähdäänkö lisää sotia luonnon resursseista; miten ilmastonmuutos vaikuttaa tähän kaikkeen. Muutamia spekulaatioita heitän kuitenkin tässä ilmoille - näitä sijoituksia miettiessä siis oletan, että peak oil on käsillä lähitulevaisuudessa (viiden vuoden sisällä).

Kiinteä omaisuus

Asuntoon ja maahan sijoittaminen on tässä vaiheessa ehkä varmin sijoituskohde. Niitä tarvitaan aina (joten niillä pysyy myös jonkinlainen arvo), vaikka maailman tilanne romahtaisi kuinka pahasti. Todennäköisesti asunnot kaupunkien keskustoissa säilyttävät arvonsa parhaiten: niiden lähellä on usein työpaikkoja, kauppoja, sekä julkinen liikenne, eikä siis tarvetta omalle autolle. Yksittäinen ihminen ei myöskään kuluta kerrostalossa niin paljon energiaa mitä esimerkiksi suuressa maalaistalossa. Tosin kämppä maalla mahdollistaa omavaraisen viljelyn, jos joku nyt haluaa heittäytyä hc-peak oilistiksi ja odottaa maailmanloppua.

Asuntoon sijoittaessa täytyy kuitenkin muistaa, että mikäli pahimmat skenaariot toteutuvat, myös korot lähtevät hurjaan nousuun ja pahin tilanne yksityishenkilölle on olla suurissa veloissa. Kehottaisin siis välttämään suurehkoja asuntolainoja, jos vain mahdollista.

Raaka-aineet

Raaka-aineisiin sijoittaminen on ollut pitkässä juoksussa selvästi osakkeisiin sijoittamista kannattamattomampaa. Mutta kuten viime vuosina on nähty, useiden raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet useita satoja prosentteja, öljy hyvänä esimerkkinä. Periaatteessa näin pitäisi käydä myös jatkossa, sillä polttoaineet ja energia kallistuvat ja raaka-aineet vähenevät koko ajan äärelliseltä maapallolta. Mutta eri asia on ennustaa miten käy raaka-aineiden kysynnälle? Nykyisessä korkeasuhdanteessa on helppo ennustaa niiden käytön jatkuvasti lisääntyvän, mutta mahdollinen useamman vuoden maailmanlaajuinen lama luonnollisesti vähentäisi kysyntää merkittävästi. Sama koskee tietysti myös öljyä. Kunhan totuus peak oilista leviää laajemmalti, öljyn hinta varmasti pompsahtaa, mutta samalla on todella vaikea ennustaa kuinka korkealle tai kuinka pitkäksi aikaa. On syytä muistaa, että öljyn tuottajatkaan eivät hyödy huippukorkeasta öljyn hinnasta, sillä tämä alentaa kysyntää hidastamalla talouden vauhtia.

Joka tapauksessa raaka-aineisiin on helpointa sijoittaa jenkkipörssien open end -sertifikaattien tai ETF:ien kautta - esim. AMEX:ssa United States Oil (USO) seurailee öljyn hintaa front-month futuureissa ja Oil Services HOLDRs (OIH) seuraa öljypalvelusektorin osakekursseja. Mitä nyt olen keskustelupalstoilta vilkaissut niin noiden ETF:ien kanssa kannattaa olla varovainen ja tietää mihin on sijoittamassa. Edellä mainittu USO esimerkiksi on saanut monet sijoittajat repimään kalsarinsa kun kyseinen ETF ei ole seurannutkaan suoraan öljyn hintaa eri markkinatilanteissa.

Yksi mielenkiintoinen raaka-aine on kulta, sillä se on säilyttänyt arvonsa vuosisatojen saatossa. En kyllä osaa sanoa juuta enkä jaata siitä mihin sen hinta on menossa tai tuleeko se säilyttämään arvonsa myös tulevaisuudessa, mutta joka tapauksessa sen arvo on ollut jo kauemmin nosteessa mm. kiinalaisten sijoittajien avustuksella, heidän pitäen sitä turvasatamanaan.

Osakkeet

Osakekurssit tulevat laskemaan varmasti - maailmankauppa yksinkertaisesti kärsii liikaa nousevista kuljetuskustannuksista ja peak oilin muista seurauksista. Eri asia sitten on, miten öljyhuipusta "hyötyvien", esim. kaivosyhtiöiden, energia-alan yhtiöiden tai puhtaisiin energialähteisiin panostavien yritysten osakkeiden käy, sillä nähdäkseni niiden suunta riippuu pitkälti maailmantalouden romahduksen suuruudesta. Järjellä ajateltuna esim. vaihtoehtoisiin energialähteisiin sijoittaminen olisi hieno vaihtoehto jos kerran öljy on loppumassa, mutta taas pitää ottaa huomioon maailmankaupan tuleva hyytyminen, yleisen hintatason (todennäköinen) nousu sekä kyseisten firmojen tämänhetkinen arvostustaso.

Yksi mielenkiintoinen pörssipelailun muoto on niillä arvopapereilla pelaaminen, joiden arvo nousee pörssin laskiessa, eli ns. Bear Market -paperit. Tällainen kohde on esim. Tukholman pörssistä löytyvä XACT Bear ETF, joka nousee 1,5 % kun Ruotsin Large-Cap-indeksi OMXS30 laskee 1 %. Täytynee etsiä kyseisen tapaisia sijoituskohteita lisää ja tutustua asiaan paremmin paremmalla ajalla.

Indeksilainat

Indeksilaina on hyvä turva silloin, jos olet erittäin epäileväinen pörssin suoriutumisesta seuraavina vuosina, mutta et halua kuitenkaan missata sen tarjoamaa mahdollista arvonnousua. Sijoitus on pääomasuojattu, eli sijoittaja saa määräajan päättyessä takaisin sijoittamansa pääoman, vaikka osakkeet laskisivat kuinka paljon, diskontattuna nykyarvoon. Pörssin noustessa myös indeksin arvo nousee. Itse pidän kyllä indeksilainoja pääosin kusetuksena niiden monimutkaisen kustannusrakenteen takia, ja niitä selaillessa kannattaakin tutustua tarkasti kyseisen lainan toimintalogiikkaan, sillä eri pankkien tarjoamilla vaihtoehdoilla voi olla suuriakin eroja esim. emissiokurssin ja tuottokertoimen suhteen. Mutta oikean paperin löytyessä indeksilaina on kyllä varteenotettava vaihtoehto, mikäli näet tulevien vuosien osakemarkkinat erittäin epävarmoina.

Muut sijoitukset

Muita mahdollisia "sijoituskohteita" ovat esimerkiksi oikea työpaikka, joka on mahdollisimman riippumaton halvasta öljystä, sekä vähäkulutuksinen auto. Henkilökohtaisesti aion sijoittaa itseeni: kannattaa vielä nauttia materiaalisesta maailmasta kun se on mahdollista :) Tulevaisuudessa esim. matkustaminen tulee todennäköisesti ainakin hetkellisesti olemaan huomattavasti kalliimpaa mitä nyt. Ei ehkä maailman kohtalon kannalta paras ajattelutapa, mutta minkäs teet, ihminen on itsekäs eläin. Ja muutenkin, loppupeleissä jos kaikki ihmiset tiedostaisivat samat asiat peak oilista mitä minä, tulevaan valmistautuminen olisi jo aloitettu ajat sitten.

Jotta saadaan aiheeseen hieman lisää mielenkiintoa, keräilin tässä pienen mielikuvituksellisen sijoitussalkun. Toki oikeassa elämässä hajauttaisin sijoitukset ajallisesti enkä lähtisi näin riskipitoisella salkulle liikkeelle, mutta näitä mielikuvituseuroja voi onneksi tuhlata miten sattuu. Pistetään peliin 100 000 euroa, jotka "sijoitan" jenkkipörssiin seuraavasti, kohteina 10 mielenkiintoista ETF:ää:

10000 e Oil Services HOLDRs (OIH)
10000 e United States Oil (USO)

10000 e PowerShares WilderHill Clean Energy (PBW)
10000 e Market Vectors—Global Nuclear Energy ETF (NLR)
10000 e Energy Select Sector SPDR (XLE)

10000 e iShares S&P Global Materials (MXI)
10000 e SPDR S&P Metals & Mining (XME)
10000 e iShares COMEX Gold Trust (IAU)

10000 e PowerShares Water Resources (PHO)
10000 e PowerShares DB Agriculture (DBA)

Kohteet on valittu pikaisen vertailun tuloksena, joten sen kummemmin en pysty niitä suosittelemaan. Nimet kuvaavat melko hyvin niiden sisältöä. Vertailuindekseiksi valittakoon OMX Helsinki 25, S&P 500 sekä 4%:n korkotili.

Koska ollaan näin lähellä vuoden vaihdetta, aloittetakoon kisa indeksejä vastaan 1.1.2008. Yritän seurailla näitä "sijoituksia" vähintään kerran vuodessa - tai ehkä en palaa asiaan enää koskaan, katsotaan miten käy.

Tämän hetkinen ongelmatilanne tiivistettynä

• Öljyä on jäljellä vielä reilusti, mutta halpa öljy on öljyhuipun partaalla. Öljyn pumppaaminen ja jalostaminen muuttuvat koko ajan kalliimmaksi.
• Suurimmat reservit ovat Lähi-idässä – alueella, joka on erittäin epävakaa.
• Kuljetuksiin (autot, laivat, lentokoneet) ei ole lähelläkään valmista öljyn korvaavaa polttoainetta.
  

Muita tulevaisuudessa kohdattavia ongelmia:

• Nykyiset rahoitusmarkkinat perustuvat velkaan: maailmantalouden oletetaan kasvavan äärettömiin asti. Jos kasvu loppuu energiakriisin myötä, nykyinen rahoitussysteemi on vakavissa ongelmissa.
• USA:n maksutase: kuvaaja.
• Viljelymaasta ja makeasta vedestä käydään yhä kovempaa kilpailua.
• Monia mineraaleja on yhä vaikeampi louhia. Kustannukset nousevat lisääntyvän polttoaineen tarpeen ja työn myötä.
• Ilmastonmuutos.

Paras vaihtoehtoinen energialähde: tehokkuus

Helpoin, ja samalla luultavasti halvin tapa säästää energiaa tällä hetkellä on tehostaa sen kulutusta. Arvioiden mukaan jopa pienillä investoinneilla Kiinan kaltaiset kehittyvät taloudet pystyvät vähentämään energiankulutustaan lähemmäs 20 %. Samaa tehokkuuden mantraa toistavat alan ammattilaiset ympäri maailmaa. Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen kommentoi tehokkuudesta 30.8.2007 Tekniikka&Taloudessa:

“Olemme tehneet energiaa yli 90 prosentin hyötysuhteella vuosikymmeniä, kun maailmalla muut yltävät 30-50 prosenttiin. Yhdistetty tuotanto on luontoystävällistä polttoaineesta riippumatta. Tekniikkavalinnat kuten lämmön- ja sähkön yhteistuotanto ovat jopa tärkeämpiä kuin polttoainevalinnat ilmastonmuutoksen torjunnassa.”

ABB:n teknologiakohtaja Peter Terwiesch jatkaa:

“Monilla toimialoilla 20 prosentin vähennys energiakuluissa vastaa 10 prosentin kasvua myynnissä.”

Kokonaishäviöt sähkön arvoketjussa nousevat pahimmillaan peräti 80 prosenttiin. Korkealaatuisilla laitteilla pystytään kokonaishäviö vähentämään noin puoleen, esim. taajuusmuuttajilla ja automaatiolla.

Huomattavia energiasäästöjä voitaisiin tehdä myös suunnittelemalla energiapihejä taloja. Energiaa säästyisi huomattavasti ratkaisuilla, jotka lisäävät rakennuskustannuksia vain 2-3 prosenttia. Tämä summa tulisi nykyisellä energian hinnalla takaisin viidessä vuodessa. Tekniikka tähän on olemassa, mutta ongelmana Suomessa ja muualla on mm. löysät normit. Normit eivät saa aiheuttaa ongelmia rakentajille: rakennusyhtiöt valittavat, että ne eivät pysty tiukkoihin vaatimuksiin. Pykälät laahavat jäljessä.

Lisäksi, tämän hetken tilanteen paradoksi on, että kun säästämme energiaa, itse asiassa vain pahennamme tilannetta. Otetaan esimerkki:

Tehostat kämppäsi energiatehokkuutta uusilla lampuilla, ikkunatiivisteillä ja käyttämällä sähkölaitteita entistä vähemmän. Sähkölaskusi tippuu tuhannesta eurosta 500 euroon. Mutta mitä teet säästetyllä 500 eurolla? Todennäköisesti kulutat sen muihin hyödykkeisiin tai sijoitat sen, esim. pankkitilille. Ensinnäkin, ostit mitä hyödykkeitä tahansa, niiden valmistamiseen on käytetty öljyä - ja kasvatit juuri tämän hyödykkeen kysyntää 500 eurolla. Jos taas laitat 500 euroa pankkitilillesi, pankki lainaa sen eteenpäin 6-12 suurempana summana, joka taas suurelta osin tullaan kuluttamaan ostamiseen, rakentamiseen tai kuljetukseen käyttäen fossiilisia polttoaineita. Mitä tehokkaammaksi maailmantalous muuttuu, sen enemmän se voi sijoittaa kasvamiseen.

Näin siis tapahtuu tällä hetkellä. Toki tulevaisuudessa energian kallistuessa tehokkuutta on PAKKO parantaa, ja sen parantamiseen menee juuri säästetty 500 euroa. Vaihtoehtona on kuluttaa energiaa vanhaan malliin ja maksaa vielä enemmän. Maailma ei kuitenkaan ole vielä tässä tilanteessa: tarvitaan todella korkeaa öljyn hintaa (reilusti yli 100 dollaria barrelilta), jotta maailma havahtuu 70-luvun tavoin todellisiin tehokkuudenparantamistalkoisiin. Ylen teksti-tv:ssä oli 4.9.2007 uutinen, jossa Ajoneuvohallintokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan keskimäärin vasta 2,23 euron suuruinen bensiinin litrahinta vähentäisi suomalaisten ajokilometrejä. Lisäksi reilu kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei mikään hinta vähentäisi ajettuja kilometrejä. Odottaisin, että kilometrit vähenisivät jo ennen 2,23 euron merkkipaalua, mutta joka tapauksessa raja olisi jossain kahden euron tuntumassa. Tämä taas vaatisi (muistaakseni) 150 dollarin barrelihintaa. Kysyntä ei ole joustavaa.

Energiatehokkuus tulee lisääntymään pakon edessä rajusti tulevana vuosikymmenenä, sillä se on yksittäisistä keinoista paras “vaihtoehtoinen energianlähde”. Monet yritykset ovat tämän jo tajunneet nousevan energianhinnan myötä ja tehostaneet toimintaansa. Mutta Kiinan ja vastaavien maiden hiilivoimaloiden hillitsemiseen tarvittaisiin maailmanlaajuista, toimivaa päästökauppaa, mitä ei ole näillä näkymin näköpiirissä vielä aikoihin. Toki myös hiilivoimaloiden tekniikkaa kehitetään koko ajan ympäristöystävällisemmäksi. Onneksi - ainakin oman näkemykseni mukaan - autojen suhteen ei ole polttoainevaihtoehtoja, ja nouseva bensan sekä dieselin hinta pakottaa myös ne kiinalaiset hillitsemään kulutetun polttoaineen ja päästöjen määrää, Hummereilla ajelevista Jenkeistä puhumattakaan. Verojen nosto ei ole ratkaisu pidemmällä aikavälillä, sillä jos esim. Suomi tiukentaisi energiaverotustaan, kärsijänä olisivat yritykset: korkeat energiakustannukset heijastuisivat tuotantoon, palveluihin, kulutukseen ja kilpailukykyyn. Nyt Suomessa autoverotus on uusiutumassa hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaksi, mikä on sentään parempi ratkaisu kuin suora verotus energianhinnan suhteen.

Tulevaisuuden autot

Nykytekniikka riittäisi tehostamaan huomattavasti liikenteessä olevien autojen polttoaineenkulutusta. Mutta kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut, emme elä täydellisessä maailmassa, ja autokannan uusiutuminen vihreämpiin vaihtoehtoihin vie vuosikymmeniä. Alla kuitenkin muutama sananen parista vaihtoehdosta, hybridistä ja sähköautosta, joiden näen olevan lähitulevaisuuden vaihtoehtoja perinteiselle bensalla käyvälle polttomoottoriautolle. Vaihtoehtojen on kuitenkin turha odottaa yleistyvän ennen bensan pysyvää korkeaa hintaa.

Hybridi

Koko maailman autokannan uusiminen hybrideillä lähitulevaisuudessa on mahdotonta. Hybridiauton tuottaminen kuluttaa energiaa 27-54 öljybarrelin verran. 700 miljoonan auton valmistaminen korvaamaan nykyiset autot vaatisi 18-36 miljardia barrelia öljyä, mikä on maailman 6-12 kuukauden kulutus.

Näen silti hybridiautoissa yhden tulevan energiatalouden suurimmista mahdollisuuksista. 3-4 litraa satasella kuluttavilla hybrideillä säästettäisiin jo järkyttävät määrät öljyä, mikäli autokanta saataisiin uudistettua riittävän nopeaan tahtiin (alle viiden litran kulutukseen pääsevät nykyään jo “normaalitkin” autot). Hybridit voitaisiin myös muuntaa polttamaan maakaasua, etaania ja metaania - tai jopa vetyä. Hybridiautoihin siirtyminen ei tule olemaan kuitenkaan helppoa: Kiinaan ja muihin kehittyville markkinoille myydään lähinnä 80-90 -lukujen automalleja, joita on hyvin edullista tuottaa jo valmiina olevista tuotantolinjoista.

Myös Yhdysvalloissa tehokkaampia autoja on vaikea tuoda markkinoille niin kauan kun bensan hinta pysyy aisoissa. Japanilaisilla valmistajilla on jo niin pitkä etumatka yhdysvaltalaisiin kilpailijoihinsa tehokkaiden autojen kehittäjinä, että bensan hinnan raju nousu ja pienempien sekä tehokkaampien autojen yleistyessä Yhdysvaltojen autoteollisuuden nykyiset ongelmat vain pahentuisivat. Onkin Yhdysvaltojen hallituksen ja autonvalmistajien edun mukaista, että öljyn hinta pysyy tarpeeksi matalana mahdollisimman pitkään. Voihan tietysti olla, että jenkkiläisilläkin autonvalmistajilla on jo huomattavasti nykyisiä tehokkaampia automalleja kehitettynä; näitä malleja tuodaan markkinoille kuitenkin vasta, kun bensan hinta on kuluttajille liian korkea.

Sähköauto

Sähköautojen suurin ongelma on ollut akkuteknologia. 57 litran bensatankki sisältää saman energian mitä 15 tonnia painava lyijyakku. Akuilla tulee myös ongelmia kylmässä säässä, kapasiteetti on rajallinen ja ne pitää vaihtaa muutaman vuoden välein. Nykyiset kehittyneimmät sähkömoottorit ovat kuitenkin yhtä pieniä kuin polttomoottorit: esim. Tesla Roadsterin, joka kiihtyy nollasta sataan neljässä sekunnissa, moottori on vesimelonin kokoinen ja painaa 33 kg. Lisäksi sähköautoissa on huomattavasti vähemmän liikkuvia osia kuin polttomoottoriautoissa (huoltokustannukset vähenevät), ne ovat suhteellisen edullisia sekä niiden energiankulutuksen hyötysuhde on yli 90 % bensiinimoottorissa sen ollessa parhaimmillaan 30 % (lähde). (Litium)Akkuteknologia lisäksi kehittyy yhä nopeasti lähinnä kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden tuotekehitystyön ansioista. Hinnoista: Eräs kiinalainen autoteollisuusyritys suunnittelee tuovansa 20000 euron sähkö-Sedanin markkinoille vuonna 2009, ja myös muita yrittäjiä on markkinoilla.

Sähköautojen kanssa on kuitenkin sama ongelma kuin hybrideissä: autokannan uusimisessa menee vuosikummeniä. Satojen miljoonien uusien autojen valmistukseen tarvittaisiin huomattavan öljymäärän lisäksi myös runsaasti makeaa vettä, josta tulee tulevaisuudessa pulaa. Näkisin sähköautossa kuitenkin hybridiautojen tapaan kovasti potentiaalia: sähkönjakeluverkko on valmiina (töpseli vain pistorasiaan), eikä vedyn tapaista jakeluverkkoa tarvita. Tosin myöskään sähköautoa ei saada massatuotantoon tarpeeksi ajoissa peak oilia siirtämään, mutta ehdottomasti se on mahdollisuus lähitulevaisuudessa, kunhan akut kehittyvät ja auton toimintasäde laajenee. Dokumenttia aiheesta tarjoaa “Who killed the elecric car”, joka on ihan katsomisen arvoinen pätkä.